Liian äänekäs seinäruusuksi

Liian äänekäs seinäruusuksi

brändikuvaaja-helsinki

 

 

Tällä kertaa blogissa ei tykitetä brändi- tai kuvausvinkkejä vaan kerron hieman lisää omasta tarinastani. Haluan jakaa sen kanssanne, koska uskon, että joku teistä voisi löytää kosketuspintaa tämän tarinan kanssa. ilman sen suurempia selittelyitä, hypätään tarinaan!

 

Hassu juttu! Se nimittäin, että lapsena koulussa minulla oli yksi haave. Tai oikeastaan, taisi haaveita olla useampia, mutta yksi tärkeimmistä oli tulla huomaamattomaksi. Halusin olla seinäruusu. (Nyt tiedän toiveeni järjettömyyden.) Halusin sulautua seinään ja olla jotain mikä ei herättäisi minkäänlaista huomiota. Kuten ehkä arvaatte, niin ei kuitenkaan ihan käynyt. Pettymyksekseni minusta ei tullut seinäruusua, vaikka kuinka toivoin. Myöhemmin olen ymmärtänyt, että taidan olla aivan liian äänekäs ja touhukas persoona seinäruusuksi.

 

Olin kokonaan unohtanut tämän haaveeni, kunnes eräänä päivänä kävellessäni metrolta kotiin asuessamme Madridissa, tajusin, että monta vuotta myöhemmin kaikki oli kääntynyt päälaelleen. Se tyttö, joka oli halunnut sulautua seinäruusuksi, kehotti nyt päivittäin asiakkaitaan olemaan rohkeasti oma itsensä kamerani edessä. Seisoin vaikka päälläni, jotta sain asiakkaani hörähtämään ensimmäiseen rentoutuneeseen nauruun.

 

Olin jo kauan aikaa sitten oivaltanut, että persoonasi ja tarinasi olisi avainasemassa brändiä rakentaessa, mutta piilottelin silti itse nettisivuni takana. Epävarmuuden arvet olivat vielä arat, vaikka kouluajoista oli jo todella monta vuotta. Ja uskokaa tai älkää, ekstrovertti tyyppi voi olla myös ujo tai ainakin epävarma.

 

Olin oppinut myös, että löytääkseen oman bränditarinan, oli pohdittava omaa tarinaa ja niitä “ahaa” elämyksiä. Tajusin, että ominaisuus itsessäni josta en ollenkaan  pitänyt aikaisemmin (sillä eivät muutkaan pitäneet), oli muotoutunut vahvuudekseni. Tämä vajaa kilometrin pituinen kävely metrolta oli “ahaa” elämysten tykistystä. Askel oli kevyt ja sydän hakkasi, kaivoin puhelimen ja nauhoitin oivallukseni äänitteeksi, sillä tiesin, että tällaisiin oivalluksen hetkiin oli vaikea palata myöhemmin.

 

Tajusin olevani edelleen aikamoinen extrovertti, mutta hyvällä tavalla. Se toi minulle tänä päivänä rohkeutta kohdata asiakkaita ja ihmisiä. Ja puheliaisuuteni on ollut se juttu mistä saan eniten positiivista palautetta. Kamerani edessä on mukava olla, kun pidän keskustelua yllä koko kuvauksen ajan. Näin asiakas on enemmän läsnä kuvauksessa ja keskusteluissamme  eikä huoli koko ajan siitä, että “saadaanko me yhtään hyvää kuvaa?”

 

Ennen kuin kukaan ehtii sanomaan, että “Nyt, nyt, mitäs täällä kehuskellaan”, niin haluan haastan sinut pohtimaan sitä, että mistä sinä olet saanut eniten positiivista palautetta? Olisiko aika olla rohkeasti sitä mitä olet ja nostaa korokkeelle se sinun ainutlaatuinen ominaisuus? Sillä ainutlaatuisuus on SE juttu, kun puhutaan brändäyksestä.

 

Ole rohkeasti oma itsesi!

 

Terkuin,

Katariina

2018-11-09T13:23:27+00:00lokakuu 1st, 2018|

Leave A Comment

Uso de cookies

Este sitio web utiliza cookies para que usted tenga la mejor experiencia de usuario. Si continúa navegando está dando su consentimiento para la aceptación de las mencionadas cookies y la aceptación de nuestra política de cookies, pinche el enlace para mayor información.plugin cookies

ACEPTAR
Aviso de cookies